perjantai 25. marraskuuta 2016

Tuoreita ajatuksia yrityksen perustamisen jälkeen

No niin! Nyt se on virallista. Pitkäaikainen unelmani on totta. Perustin nimittäin tiistaina oman yrityksen. Olen tietoisesti edennyt kohti yrityksen perustamista kolmen vuoden ajan ja liikeideakin on säilynyt samana kaikki nämä vuodet. Tiistaista asti olen naputellut koneella hommia ja hoidellut asioita. Vaikeinta on ollut hommien lopettaminen iltaisin, kun tekisi mieli jatkaa. Fiilis on niin mahtava, kun pitkältä tuntunut jumitusvaihe (pakollisten virallisten asioiden hoitaminen ennen perustamistoimenpiteitä) on vihdoin ohi ja pääsen oikeasti hommiin käsiksi! Asioiden suunnittelu ja organisoiminen on niin mun juttu. Tuntuu hullulta, että loin juuri itselleni työpaikan, jossa pääsen toteuttamaan itseäni vapaasti ilman minkäänlaisia muita kuin lain asettamia rajoituksia. Vain taivas on rajana!


Yrittäjyys on varmaan ollut alitajuinen valintani jo kauan ennen kuin olen edes tiedostanut sitä. Sen tajuamisen jälkeen en ole haaveillut hetkeäkään muunlaisesta työskentelytavasta. Vielä viisi vuotta sitten en osannut eritellä asioita, joissa koin olevani lahjakas. Tuntui usein, että olin esimerkiksi perheemme sisaruksista ainoa, jolla ei ollut selkeää spesifiä lahjaa, josta saisi itselleen ammatin. Vasta vuosia myöhemmin olen löytänyt oman lahjani, kun olen antanut elämän kuljettaa. Polku, jota olen viimeiset viisi vuotta kulkenut, on ollut jotain aivan muuta kuin mitä vuonna 2011 tuoreena ylioppilaana kuvittelin ja halusin. Onneksi.

Tällä hetkellä tilanne tuntuu kutkuttavalta. Oletin, että pieni pelon häivähdys kävisi jossain vaiheessa mielessä, mutta ei. Sen sijaan on vain vahva pyrkimys eteenpäin. Sen, minkä moni näkee uhkana, haluan nähdä mahdollisuutena. On mahtavaa tehdä kaikki alusta asti itse ja luoda jotakin uutta. Moni asia yrityksen perustamisessa on konkretisoitunut vasta nyt, vaikka yrittäjyyteen opinnoissani suuntauduinkin. Iso paketti on hallittava ja kaikkia palasia täytyy hoitaa ikään kuin samanaikaisesti, mutta silti oikeassa järjestyksessä. En olisi voinut kuvitellakaan ulkoistavani yrityksen perustamista esimerkiksi kirjanpitäjälle, sillä sitkeän sissin ääni huutaa päässäni, että "minä itse!". Ja onhan se mukava tietää miten hommat menee, niin voi sitten myöhemmin auttaa muita aloittavia yrittäjiä.


Olen aina ollut perusteellinen siinä suhteessa, että esimerkiksi uudessa työpaikassa olen aina kaivannut selityksen, miksi jokin asia toimii kuten toimii. Sen jälkeen olen pohtinut, miksei se voisi toimia toisella tavalla. Olenkin varmaan saanut perehdyttäjät hikeentymään, kun olen yrittänyt ymmärtää asioita välillä liiankin perusteellisesti. Mielestäni on tärkeää tietää pienetkin yksityiskohdat, jotta ison kuvan hallitseminen on selkeämpää.

Välillä yritykseen liittyvät ajatukset huvittavat, koska kaikki tuntuu niin epätodelliselta. Olen lähtenyt elämääni vahvasti muuttavalle polulle ja tekemäni valinta asettaa elämälleni omanlaisensa raamit. Tietyllä tavalla paluuta ei enää ole. Olen yllättynyt siitä, miten hyvin kaikki on sujunut. Olen tyytyväinen siihen, miten pitkäjänteisesti ja huolellisesti olen asiani hoitanut. Muutamia kertoja olen ilokseni havahtunut oman ideani pysyvyyteen, sillä kertaakaan näiden kolmen vuoden aikana en ole kyseenalaistanut yritysideaani, vaikka uutisointi alaan liittyen on ollutkin melko vilkasta. En ole ainoa alalla toimija, mutta minulla on vahva visio siitä, että alan tehdä hommaa uudella tavalla.

Olen ottanut asioista selvää ja olen perillä siitä, mitä kaikkea täytyy tehdä. Vaikka välillä on tuntunut, että ei oikein tiedä mistä alkaa tätä isoa vyyhtiä purkamaan, ovat ohjakset nyt hyvässä otteessa ja tuntuu, että kaikki sujuu niin hyvin kuin vain tähän mennessä sujua voi. Minulla on ympärilläni mahtavia auttavia ihmisiä, joiden avulla olen päässyt eteenpäin tilanteissa, joissa olen apua ja ideointia kaivannut. Iso kiitos kaikille apua ja tukea antaneille. <3


Virallisten asioiden hoitaminen kestänee vielä viikon tai kaksi ja toivon mukaan pääsen sitten starttaamaan. Kotisivut ovat työn alla ja luulenkin, että siirryn sinne kirjoittelemaan aloittavan yrittäjän (vaikka yrittäjä-sanan sijaan pitäisi käyttää menestyjä- tai onnistuja-sanaa, jotka loisivat positiivisemmat vibat) arjesta ja pyrin pitämään tämän blogin aiheet enemmän vapaa-aikaan liittyvinä. Saa nähdä, kuinka käy. Voi olla, että aiheita ja ajatuksia herää työn puolelta tännekin, mutta se jääköön nähtäväksi. 

Liikeidea ei siis ole mikään salaisuus, mutten kuitenkaan pidä täällä yritysesittelyä. Yritykseni nimi on Ilostu Oy ja linkitän tänne kotisivuni osoitteen, kun ne ovat valmiit, niin halukkaat voivat sinne kurkata. :) Laitan tänne sitten myös toisen blogini osoitteen! Sanottakoon näin pääpiirteittän, että alan tuottaa palveluja senioreille. En kuvaisi palvelujani ns. tavallisiksi hoivapalveluiksi, vaan tarkoitus on aktivoida ikäihmisiä ja auttaa heitä pitämään arjen rutiineista kiinni. Toki teen kaikenlaista avustavaa työtä heidän kotonaan, mutta päätarkoitus on saada vähennettyä senioreiden yksinäisyyttä ja lisättyä heidän toimintakykyä, elämänhalua ja positiivisuutta. Mutta tästä lisää myöhemmin! :)


Oikein iloista viikonloppua!
<3 Iida

tiistai 1. marraskuuta 2016

Miksi kävellä valmiita polkuja, kun voi luoda uusia

Muiden elämäntilanteeseen liittyvät päätökset ja muutokset herättävät ihmisissä erilaisia tunteita. Useammin ne voisivat olla positiivisia. Useimmiten ihmisten kasvoilta voi nähdä pettymyksen, pelon tai epävarmuuden. Kun joku kertoo irtisanoutuvansa työstään, perustavansa yrityksen, aloittavansa aivan uudenlaisen liiketoiminnan, pitävänsä välivuoden, hankkivansa koiran tai muuttavansa ulkomaille, lähes aina ihmiset kehottavat pysymään vanhassa turvallisessa ja miettimään tarkasti. Lähes aina aletaan listaamaan niitä negatiivisia vaikutuksia.

Olen kuullut itsekin minulle sanottavan, että "kai sinä nyt kuitenkin ensin menet palkkatöihin?" tai kun olen puhunut siitä, että jonakin päivänä asun omakotitalossa, minulle on sanottu, että "etkö sinä tiedä, paljonko omakotitalot pääkaupunkiseudulla maksaa?". Olen myös kuullut, kuinka lemmikit vaikeuttavat arkea ja olisi parempi olla kauppatieteiden maisteri kuin liiketalouden tradenomi.


Monta kertaa noiden kommenttien jälkeen olen jäänyt miettimään, että niinkö se on. Olen saattanut alkaa epäilemään omia valintojani, vaikka sisälläni olen kokenut niiden olevan minulle oikeita. Vasta nyt, vuosia myöhemmin, voin nähdä valintojeni seuraukset. Positiiviset sellaiset. Voin olla onnellinen, että olen tehnyt niitä asioita, jotka olen kokenut oikeaksi itselleni, vaikka joskus muiden kommentit ovat mietityttäneet. Monien mielestä ne, jotka ovat elämässään onnistuneet epätavallisempien valintojen tuloksena ovat kokeneet melkoisia onnenkantamoisia. Sattumia. 

Kun joku kertoo minulle irtisanoutuvansa, muuttavansa toiseen maahan tai perustavansa yrityksen, voisin hyppiä tasajalkaa! Miten hienoa, että joku uskaltaa. Miten hienoa, että joku kuuntelee itseään. Tällaisiin keskusteluihin olen aina valmis. Mielestäni jokaisen pitäisi kuunnella itseään ja olla itselleen rehellinen, sillä loppujen lopuksi muut eivät hyödy siitä, vaikka tekisit kaiken heidän haluamallaan tavalla. Haluaisitko itse rajoittaa elämääsi sillä, että toteutat muiden toiveita? Tuskin.

Me luomme täällä oman todellisuutemme. Me voimme tehdä ihan mitä me haluamme, jos me uskomme siihen, mitä me teemme. Ei kukaan voi rajoittaa toisen tekemisiä tai onnistumisia. Me luomme omat mahdollisuutemme ja rajoituksemme. Kun ajattelemme, että en minä onnistu, ei tällaista ole koskaan ennen tehty, ei minulla ole aikaa tai rahaa, niin eipä sitä oikein mitään mahtavaa sitten kannata odottaakaan tapahtuvaksiEn usko, että montaakaan positiivista muutosta on tehty negatiivisella asenteella hokien "ei minusta tähän ole". On niin helppo uhriutua ja aina vedota kaiken maailman rajoitteisiin, että ei koskaan tarvitse edes yrittää.


Rakastan muutoksia. Siksi innostun, kun joku kertoo tekevänsä jotakin normaalista arjesta poikkeavaa. Pidän sitä rohkeutena ja lojaaliutena omalle itselleen. Tällaisen ajattelutavan myötä ei voi koskaan olla kateellinen kenellekään. Tällaisen ajattelutavan myötä voi vain inspiroitua muiden ideoista, muutoksista ja päätöksistä. Inspiraation kautta voi löytää omaankin elämäänsä uusia polkuja vanhojen tallaamisen sijaan ja saada toiselta samanlaista eteenpäin vievää energiaa. Liian paljon ihmiset viettävät aikaa kytäten, mitä muut tekevät ja kommentoivat muiden valintoja. Jos tällaista toimintaa vertaisi yritysmaailmaan, kaikki tuijottaisivat kilpailijoitaan tekemättä koskaan itse mitään.

Haluaisin, että ihmiset uskoisivat enemmän itseensä ja muihin. Miten hieno paikka olisikaan unelmamaailma, jossa kaikki lisäisivät toistensa innostusta ja onnistumista positiivisuudella ja kannustamisella. Minä uskon kaikkeen. Uskon myös siihen, mikä muiden mielestä voi olla mahdotonta. Minusta usko kaikkeen murtaa oven mahdollisen ja mahdottoman välillä.

Ja vielä; mikään ei ole sattumaa.
<3 Iida