tiistai 31. toukokuuta 2016

You only live once ja Go with the flow

Olen useamman kerran puhunut siitä tunteesta, joka syntyy, kun tekee paljon asioita ja kaikki hyvä kerää lisää hyvää. Viime kesästä on jäänyt vähän toisenlainen fiilis ja tänä kesänä aion tehdä monta asiaa päinvastaisesti. Viime vuonna tähän aikaan säästimme rahaa 3,5 viikon Australian matkaan eikä kesäsäästä ollut tietoakaan. Lisäksi olin kovan treenaamisen vuoksi ylikunnossa ja todella väsynyt. Viime kesää muistellessa tuntuu, ettei kesää edes ollut. Kesä kului vähän kuin sumussa ja sitten alkoi taas koulu. Missään vaiheessa ei ehtinyt kunnolla rentoutua, vasta reissussa ehti hengähtää. Koko kesä säästettiin, tehtiin enemmän töitä ja syksyn tullen painettiin opintoja jälleen kovalla tahdilla.

Tänä keväänä mieltä on piristänyt pitkään jatkuneet aurinkoiset kesäsäät. Ensimmäistä kertaa minulla on koulun loppumisen ja töiden alkamisen välillä pieni hengähdystauko. Minulle se tarkoittaa muun muassa kodin perusteellista siivoamista, jonka tein viime viikonloppuna. Siivoaminen toimii kuin terapia, joka puhdistaa myös henkisesti ja uusi jakso elämässä tuntuu paremmalta aloittaa. Hengähdystauko ei tarkoita, etteikö arjessa olisi tekemistä tai aikataulua, sillä tekemistä on kyllä ollut. Olen nauttinut siitä, että elämässä on monipuolista sisältöä, vaikka välillä kalenteria apuna tarvittaisiinkin. Pienessä kiireessä on helpompi nousta sohvalta ja lähteä tapaamaan ystävää verrattuna siihen, kun tekemistä ja velvollisuuksia ei juuri ole. Liika aika laiskistaa.


Kevät on opettanut, että aikaa ei ole tuhlattavaksi ja että jokaisesta hetkestä pitää nauttia. Niinpä olen aktiivisesti pyrkinyt ajattelemaan asioita positiivisina, vaikka ne eivät itsessään kaikki onnenpotkuilta tuntuisikaan. Olen ajatellut, että turha miettiminen ja pohtiminen saa jäädä – teen, meen ja ostan, jos siltä tuntuu!

Eilen olin Lauttasaaressa hyvän ystäväni kanssa 10 kilometrin juoksulenkillä, jonka päälle teimme vielä lyhyen treenin. Fiilis oli todella hyvä! Ennen sitä kuitenkin pohdin lähtemistä. Ehkä juuri siksi, että mukavuusalueelle on niin helppo jäädä. Halusin kyllä lähteä, mutta jostain syystä en hihkaissut puhelimeen aivan heti, että joo, mä tuun! Kaikki tekeminen, eri paikoissa käyminen ja keskustelut ystävien ja muiden ihmisten kanssa opettavat ja antavat aina jotakin. Lenkkimaisemat olivat tajuttoman kauniit ja sää lämmin. Lenkkipolkumme kulki paikoista, joissa en ollut ennen käynyt ja tuntui mukavalta nähdä uusia osia Helsingistä. Seurakin oli ihana ja illan päätteeksi ajatustapani siitä, että suurempi osa mielessä olevista asioista tulisi toteuttaa, vahvistui entisestään.


Juuri vähän aikaa sitten oli toinen vastaava tilanne, kun pohdin, ostaisinko Lean in five weeks -haasteen. Pohdittuani asiaa pari kertaa, mietin katuisinko asiaa alkamispäivän jälkeen, jos en ostaisi haastetta. Kyllä, katuisin. Joten ostin haasteen, koska olin utelias ja koska halusin tietää, mitä se pitää sisällään. Olin myös juuri irtisanonut kuntosalijäsenyyteni ja ottanut aikalisän salitreenaamiseen, joten uudet ulkona tehtävät treenit olivat tervetulleita. Tänä kesänä otan rennosti ja menen tässäkin suhteessa fiiliksen mukaan. Tästä ajattelutavasta on muodostunut tämän kesän mottoni; mikäli tekemättä jättäminen kaduttaisi myöhemmin, se pitää tehdä. Ja voin sanoa, että haaste kannatti ostaa.

Yksi ystäväni vinkkasi minulle naisyrittäjyyskeskuksen infotilaisuudesta ja vaikka se heti kiinnosti kovasti, mietin hetken sitäkin. Enkä tiedä miksi! Hyvin nopeasti kuitenkin sanoin ystävälleni, että ilmoittaudun mukaan. Miksi edes mietin, kun olen opiskellut yrittäjyyttä ja haaveillut siitä pitkään!?

Kun jotakin ajattelutapaa työstää, voi huomata, että tapa reagoida voi muuttua nopeastikin. Ilmoittauduin naisyrittäjyyskeskuksen huomenna alkavalle yrityksen starttaamiskurssille, sillä koen että näin jännittävään asiaan tarvitaan vielä lisää ammattitaitoista oppia, ammattilaista jolle kysymyksensä esittää ja lisää varmuuden tunnetta. Tällä kurssilla voin myös varmistaa, että työstämäni liiketoimintasuunnitelma ja rahoituslaskelma eivät jää koko kesäksi lomalle, vaan että lähden aktiivisesti viemään asiaa eteenpäin jo kesän aikana. Kehitän ja koulutan itseäni suuntaan, johon haluan mennä.

Joskus elämässämme tapahtuu jotakin, joka saattaa herättää meidät ja unelmamme tavoittelemisen vahvemmin henkiin. Vaikka olen ollut aina positiivinen ja pyrkinyt kehittämään itseäni, koen että teen sitä nyt aktiivisemmin ja määrätietoisemmin kuin koskaan aiemmin. Elämä juuri nyt tuntuu erittäin mielekkäältä. Pieni kiire tuntuu kivalta. Se saa liikkeelle, tekemään enemmän ja miettimään vähemmän. Juuri niin kuin sinä kesänä, josta olen muutaman kerran puhunut. Juuri nyt tuntuu, että tästä kesästä on tulossa paras kesä ikinä!

Ihanaa tiistai-iltaa! :)
<3 Iida

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti