tiistai 23. kesäkuuta 2015

Mun jussi

Juhannus ja uusi vuosi ovat jokavuotisia päänvaivoja, sillä silloin pitäisi olla ikimuistoiset suunnitelmat ja mahtavaa tekemistä. Näinä juhlapäivinä monet potevatkin lievää ahdistusta siitä, että jotakin olisi keksittävä. Kaikki kyselevät suunnitelmia, mutta ellei keskikesän juhlaa ole ollut suunnittelemassa vuodenvaihteen jälkeen, voi olla että suurimmat juhlat jää juhlimatta. 

Talvella juhannus tuntuu todella etäiseltä, mutta jotenkin sen tulo aina onnistuu yllättämään. Arvelin jo viime kesänä, että kyseinen juhannus tulisi olemaan viimeinen rauhallinen mökkijuhannus hetkeen, ainakaan yhdessä paremman puoliskoni kanssa. Pidinkin pitkään suunnitelmat avoinna ja päätin vasta viime hetkellä, missä juhannukseni vietän. Olin ollut töiden aluttua melko uupunut työpäivien jälkeen ja ajattelin, että tällaisena päivän verran pidempänä viikonloppuna haluan tehdä itselleni mieluisia asioita rauhallisella aikataululla.


En ole aikaisempinakaan vuosina ollut se festareiden kovin rokkaaja, vaan olen ollut usein juhannuksena töissä tai mökkeillyt. Kerran olen katsastanut Lentäjien Juhannuksen, Kalajoen Juhannuksen ja Himoksen Juhannuksen. Tänä vuonna olin festareilla ensimmäistä kertaa viiteen vuoteen.

Juhannusaaton aloitin salitreenillä kuvitellen, ettei salilla ole juuri ketään. Mitä vielä! Siellähän oli sali täynnä porukkaa, vaikka salin sulkemisaikaa jo aikaistettu kello 13:ksi. Vietin päivän isovanhempieni seurassa. Haimme ja rakensimme saunavihdat (tai oikeastaan olin kantoapuna ja juttuseurana paapalleni, joka hoiti työn), lämmitimme saunan ja grillailimme. Minua oli muistettu jopa alkoholittomalla skumpalla, autolla kun olin matkassa. Se itse asiassa maistui ehkä jopa paremmalta kuin alkoholillinen!









Juhannuspäivänä ajelin Himokselle kivoilla fiiliksillä, ehkä vähän myös jännitti. Katsoin siellä poikien keikan ja jäimme vielä katsomaan, kun JVG esiintyi. Ennen poikien keikkaa minäkin jännitin, vaikka sain olla vain yleisönä. Teltta oli täynnä juhlijoita ja fiilis oli huipussaan, kun ihmiset osasivat laulaa mukana. Olisin voinut liittää tähän postaukseen yhden videoimani biisin, mutta sunnuntaina huomasin kotona kuvia selaillessani, että olin laittanut ääniasetukset joskus aiemmin asetuksia säätäessäni pois päältä, joten jäimme ilman ääntä. En olisi uskonut, että videota voi kuvata ilman ääntä. Kokeilin kaikkea mahdollista, jotta ääni olisi saatu mukaan, mutta täytyi muutaman kerran nieleskellä pettymystä. Toisaalta pitää ajatella niin, että hienompaa on kokea tilanne livenä ja nauttia siitä kuin yrittää tallentaa kaikkia elämän tärkeitä hetkiä kuviin ja videoihin, niin kivoja kuin ne ovatkin. 




Niin se juhannus taas oli ja meni. Sateinen sää tuskin yllätti ketään, mutta toivotaan että jälleen näin huonolla kesän aloituksella olisi hyviä ja lämpimiä seurauksia. Toivotaan, että kesä jatkuu mahtavana ja aurinkoisena, ja että lomailijat saisivat nauttia Suomen kesän parhaista puolista!


Ihanaa alkuviikkoa!
<3 Iida


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti